hoitomuodot - mitä ne tarkoittavat:
AVOHOITO = Julkinen tai vapaamielinen seksisuhde, ei sitoumuksia.
HOITOVAPAALLA = Olla selibaatissa.
KERTAHOITO = Tuskin pääsee toistumaan.
KOTIHOITO = Tuoda hoito kotiin.
PSYKIATRINEN HOITO = Seksiä sekopään kanssa.
HOITOPAIKKA = Sillä hetkellä saatavilla oleva käytetty tila.
TEHOHOITO = Varmasti tyydyttävä seksisuhde.
PAKKOHOITO = Bondage
HOITOTAKUU = irtoaa varmasti!
SHOKKIHOITO = Illalla se näytti vielä hyvältä!
PÄIVÄHOITO = Ei aina tarvitse pimeää.
VIERIHOITO = Vierekkäin.
HOITOVIRHE = Tekevälle sattuu
sunnuntai 26. toukokuuta 2013
Hoitomuodot
sunnuntai 12. toukokuuta 2013
Artikkeli aiheutti pohditaa....
Satuinpahan sitten "eksymän" Iltalehden nettisivuille ja Rakkaus&seksi -osioon. Bongasin sieltä sitten artikkelin näistä kuuluisista "pehmopornokirjoista", eli Fifty Shades -kirjasarjasta. Artitkelissa kirjasarjaa tituleerataan pehmo-, kotiäiti- ja mammapornoksi. Jos olisin ollut jutun kirjoittanut toimittaja, niin en kylläkään olisi nimittänyt kirjoja mitenkäänpäin pehmopornoksi. Ainakin minun käsitykseni mukaan pehmoporno on enemmän sellaista, jossa seksi on näyteltyä, leikkauksen tai kuvakulmien vuoksi varsinaista yhdytää ei näytetä tai kirjoitetaan niin, että lukija voi omassa päässä kuvitella yhdynnän tapahtuvan. Kyllä näissä kirjoissa seksikohtaukset oli sen verran reilusti kirjoitettu auki, ettei niitä kyllä mitenkään saa sopimaan pehmopornoksi. Ehkä hatarammin voi kirjoja selittää kotiäiti- ja mammapornoksi; todennäköisesti niitä kirjoja lukee niin kotiäidit kuin vähän iäkkäämmtkin naiset, mutta kyseiset pornon alalajit kyllä tuo jotain muuta mieleen kuin pelkästään sen, että kyseiset henkilöt lukevat tällaista romanttista kirjallisuutta, johon on lisätty aikamoinen annos seksiä ja/tai pornoa.
En ole lukenut kuin kaksi ensimmistä osaa, mutta kirjoissa kerrotaan ihan suoraan yhdynnöistä, kuinka mies työntyy naiseen, kuinka molemmat tyydyttää toisensa seksuaalisesti ja molemmat nauttivat siitä. Noh..... Ensimmäisessä osassa loppuvaiheen eräässä seksikohtauksessa tapahtuu jotain sellaista mistä naispäähenkilö ei todellakaan nauti, mutta suostuu omasta halusta ja kiinnostuksesta seksin alalajiin ja pakenee sen vuoksi paikalta.
Ehkä siinä mielessä kyseisistä kirjoista on voinut olla iloa ja hyötyä, että osa naisista ovat saaneet virikkeitä omaan makuuhuoneeseen ja mahdollisesti saaneet rohkeutta käydä seksikaupassa ja -messuilla.
Oli parisuhteessa tai yksin, niin seksuaalisentyydytyksen ja -nautinnon saaminen on useimmille ihmiselle erittäin tärkeää. Joillekin riittää kerran vuodessa, toisilla on tarve saada seksiä useamman kerran päivässä. Riittävä määrä seksiä/tyydytystä voi olla hankala saada, jos on lapsia (minun, sinun ja yhteisiä), vuorotyö, stressiä, iso velka unelma-asunnosta yms. syitten vuoksi. Mutta omia tarpeita ei siitä huolimattatta saisi siirtää ja unohtaa. Ja tuttavapiirissäni kyllä olen huomannut melko usein, että sen kumppanin kanssa keskusteleminen seksistä jää jostain kumman syystä aikaa myöten. Sitten ihmetellään kaveripiirissä tai lehden palstoilla, miksi hommat ei luonnistu makuuhuoneen puolella.
Tuossa tuli sitten muutaman parisuhteessa olevan naisen kanssa juteltua, niin moni heistä oli vakaasti sitä mieltä, että miehen nettipornon katselu on pettämistä. Mutta se, että mies fantasioi ja samalla runkkaa saadakseen orgasmin, niin se ei ole pettämistä (tästäkin löytyi yksi fanaattinen mielipide, että itsetyydytyskin olisi pettämistä). Mutta muutamalle näistä naisista riitti 1-2 kertaa kuukaudessa seksiä ja heidän mielestä miehet ovat "sonneja", kun haluat 1-5 kertaa viikossa seksiä. Näissä tapauksissa en kyllä ihmettele laisinkaan, että mies katselee nettipornoa ja samalla tyydyttää itseään. Enkä yhtään ihmettele, että hakeutuu jopa toisen naisen syliin (en sano, että se olisi sallittua/hyväksyttyä).
Itsekin välillä katson netistä pornoa saadakseni virikkeitä, joskus sen vuoksi, jotta kiihotun nopeasti, välillä sen vuoksi, että voin hankkia orgasmin nopeasti. Mutta en koskaan ole ymmärtänyt miksi jotkut naiset tuomitsevat pornon niin rankasti, jotkut tuomitevat jopa näkemättä edes puolen minuutin pätkää pornoleffasta. Kyllä niitä katsottavia eroottisiafilmejä ja pehmopornoa löytyy naisillekin; ei kaikkia ole tehty miehille, vaikka taitaakin olla suurin osa. Toivottavasti joku nainen uskaltaisi kunnolla perustella miksi pornon katselu on pettämistä. Se ei riitä perusteeksi, että itse ei siitä tykkää/nauti/kiihotu. Eikä ainakaan nykyään pornoleffoissa esiintyvät ole vastentahtoisesti naimassa.
Osa näistä tiukkapipoisista naisista ei myöskään ymmärrä miksi pitäisi olla dildoja, kiihottimia tai muitakaan seksileluja. Kun itseltä niitä muutamia löytyy, niin kyllä niistä iloa löytyy. Niin kumppanin kuin itsensä kanssa seksiä harrastettaessa. Silloin kun on kumppanin kanssa, niin en minä aina niin nopeasti kiihotu pelkällä hyväilyillä, kiihottamisella, suutelemisella ja sormattamisella, etteikö joskus pieni seksilelu tee jotain kivaa ekstraa, jotta saisi nautinnon, orgasmin ja tyydytyksen nopeammin. Ei kumpikaan osapuoli nauti siitä, jos joudutaan tuntitolkulla panemaan tai sormettamaan. Siinä menee halu ja himo jossain vaiheessa ohi. Mutta missän tapauksessa ei pitäisi tuomita toisia, jos he ovat löytäneet erilaisia virikkeitä saadakseen tyydytyksen.
Osa näistä naisista ovat ainakin mulle vedonneet siihen, että dildot ovat niin suuria, ettei ne mahdu ja/tai heidän miehensä ovat kateellisia niille dildoille. Jos miehellä on pieni penis, huono itsetunto ja naisella valtava tekopenis, en oikeastaan yhtään ihmettele vaikka olisikin kateellinen tai mustasukkainen, mutta miehen kannattaisi kokeilla miltä se tuntuu kun mies panee ja tyydyttää naista dildolla. Voi olla miehellekin nautinnollinen ja tyydyttävä kokemus. Naistenkin pitäisi muistaa, että niitä pieniä tekopeniksiäkin löytyy ja sitten löytyy avuksi liuta liukuvoiteita, joita voi käyttää myös sen kumppanin kanssa.
En ole lukenut kuin kaksi ensimmistä osaa, mutta kirjoissa kerrotaan ihan suoraan yhdynnöistä, kuinka mies työntyy naiseen, kuinka molemmat tyydyttää toisensa seksuaalisesti ja molemmat nauttivat siitä. Noh..... Ensimmäisessä osassa loppuvaiheen eräässä seksikohtauksessa tapahtuu jotain sellaista mistä naispäähenkilö ei todellakaan nauti, mutta suostuu omasta halusta ja kiinnostuksesta seksin alalajiin ja pakenee sen vuoksi paikalta.
Ehkä siinä mielessä kyseisistä kirjoista on voinut olla iloa ja hyötyä, että osa naisista ovat saaneet virikkeitä omaan makuuhuoneeseen ja mahdollisesti saaneet rohkeutta käydä seksikaupassa ja -messuilla.
Oli parisuhteessa tai yksin, niin seksuaalisentyydytyksen ja -nautinnon saaminen on useimmille ihmiselle erittäin tärkeää. Joillekin riittää kerran vuodessa, toisilla on tarve saada seksiä useamman kerran päivässä. Riittävä määrä seksiä/tyydytystä voi olla hankala saada, jos on lapsia (minun, sinun ja yhteisiä), vuorotyö, stressiä, iso velka unelma-asunnosta yms. syitten vuoksi. Mutta omia tarpeita ei siitä huolimattatta saisi siirtää ja unohtaa. Ja tuttavapiirissäni kyllä olen huomannut melko usein, että sen kumppanin kanssa keskusteleminen seksistä jää jostain kumman syystä aikaa myöten. Sitten ihmetellään kaveripiirissä tai lehden palstoilla, miksi hommat ei luonnistu makuuhuoneen puolella.
Tuossa tuli sitten muutaman parisuhteessa olevan naisen kanssa juteltua, niin moni heistä oli vakaasti sitä mieltä, että miehen nettipornon katselu on pettämistä. Mutta se, että mies fantasioi ja samalla runkkaa saadakseen orgasmin, niin se ei ole pettämistä (tästäkin löytyi yksi fanaattinen mielipide, että itsetyydytyskin olisi pettämistä). Mutta muutamalle näistä naisista riitti 1-2 kertaa kuukaudessa seksiä ja heidän mielestä miehet ovat "sonneja", kun haluat 1-5 kertaa viikossa seksiä. Näissä tapauksissa en kyllä ihmettele laisinkaan, että mies katselee nettipornoa ja samalla tyydyttää itseään. Enkä yhtään ihmettele, että hakeutuu jopa toisen naisen syliin (en sano, että se olisi sallittua/hyväksyttyä).
Itsekin välillä katson netistä pornoa saadakseni virikkeitä, joskus sen vuoksi, jotta kiihotun nopeasti, välillä sen vuoksi, että voin hankkia orgasmin nopeasti. Mutta en koskaan ole ymmärtänyt miksi jotkut naiset tuomitsevat pornon niin rankasti, jotkut tuomitevat jopa näkemättä edes puolen minuutin pätkää pornoleffasta. Kyllä niitä katsottavia eroottisiafilmejä ja pehmopornoa löytyy naisillekin; ei kaikkia ole tehty miehille, vaikka taitaakin olla suurin osa. Toivottavasti joku nainen uskaltaisi kunnolla perustella miksi pornon katselu on pettämistä. Se ei riitä perusteeksi, että itse ei siitä tykkää/nauti/kiihotu. Eikä ainakaan nykyään pornoleffoissa esiintyvät ole vastentahtoisesti naimassa.
Osa näistä tiukkapipoisista naisista ei myöskään ymmärrä miksi pitäisi olla dildoja, kiihottimia tai muitakaan seksileluja. Kun itseltä niitä muutamia löytyy, niin kyllä niistä iloa löytyy. Niin kumppanin kuin itsensä kanssa seksiä harrastettaessa. Silloin kun on kumppanin kanssa, niin en minä aina niin nopeasti kiihotu pelkällä hyväilyillä, kiihottamisella, suutelemisella ja sormattamisella, etteikö joskus pieni seksilelu tee jotain kivaa ekstraa, jotta saisi nautinnon, orgasmin ja tyydytyksen nopeammin. Ei kumpikaan osapuoli nauti siitä, jos joudutaan tuntitolkulla panemaan tai sormettamaan. Siinä menee halu ja himo jossain vaiheessa ohi. Mutta missän tapauksessa ei pitäisi tuomita toisia, jos he ovat löytäneet erilaisia virikkeitä saadakseen tyydytyksen.
Osa näistä naisista ovat ainakin mulle vedonneet siihen, että dildot ovat niin suuria, ettei ne mahdu ja/tai heidän miehensä ovat kateellisia niille dildoille. Jos miehellä on pieni penis, huono itsetunto ja naisella valtava tekopenis, en oikeastaan yhtään ihmettele vaikka olisikin kateellinen tai mustasukkainen, mutta miehen kannattaisi kokeilla miltä se tuntuu kun mies panee ja tyydyttää naista dildolla. Voi olla miehellekin nautinnollinen ja tyydyttävä kokemus. Naistenkin pitäisi muistaa, että niitä pieniä tekopeniksiäkin löytyy ja sitten löytyy avuksi liuta liukuvoiteita, joita voi käyttää myös sen kumppanin kanssa.
lauantai 4. toukokuuta 2013
Varoittava esimerkki
Kaikki karvanpoistokeinot ovat huijanneet uskomaan helppoon, kivuttomaan karvanpoistoon: epilaattori, partakoneenterä, sakset, vaahdot ja nyt....kylmävaha. Viikonloppuni alkoi kuin mikä tahansa viikonloppu. Tulin töistä kotiin ja laitoin ruokaa. Sain ajatuksen - josta totisesti oli haittaa parin seuraavan tunnin ajan - käyttää lääkekaapissa oleva vaha pois.
Siispä kylppäriin. Kaivoin esiin kylmävahapakkauksen: ei mitään kuumavahaklimppejä, sen kuin vain hierot kirkkaita liuskoja käsissäsi, vedät ne erilleen ja kiinnität sääriisi (tai mihin tahansa). Helppoa.
Tuleekohan tästä hankalaa? Tarkoitan, en ole mitenkään tyttömäinen, mutta taivun sentään hiukan, joten kai tästä selvitään. Uskoisin.
Joten ohut liuska vain käteen. Siinä on kaksi liuskaa liimattuna toisiaan vastaan. Tarkoitus oli hieroa sitä käsissä, jotta vaha lämpiää ja pehmenee. Keksin paremman idean: otin hiustenkuivaajan ja väänsin lämmöt täysille. Kylmävahaa, tårta på tårta (voivoi sentään, miten rumat sanat tulevatkin mieleen.)
Ja sitten laitoin vahaliuskan reidelleni. Kiristin ihoa ja vedin...
Okei, ei mikään maailman mukavin tunne ollut, mutta ei pahakaan.
Minähän selviän tästä! Joten seuraavaan liuskaan vain, ylöspäin..
Karvanpoistomestaruuskamppailu
Kiesus, näkö meni pelkästä kivusta! ... Pikkuhiljaa aloin hahmottaa taas jotain.
Voi hitto. Olin saanut irti vasta pari senttiä. Toinen henkäisy ja VETO!
Miksi kaikki hämärtyy? Korvissa jumputtaa... Palaan pikkuhiljaa normaaliin ja vilkaisen 'palkintoani', vahan peittämää turkkiani..
Haluan voittaa ihokarvat. Pitelen vahaliuskaa kuin olympiavoittaja kultamitaliaan. Mutta miksi ihmeessä liuskassa ei näy karvoja? Miksi vaha on melkein kokonaan irronnut? Mihin ihmeeseen se on voinut joutua, jos se ei kerran ole liuskassa?
Hidas kumartuminen, jalka edelleen wc-pöntöllä. Näen karvoja, siis niitä karvoja, joiden piti olla vahaliuskassa. Kosketan. Tunnen.
Kosketan vahaa. Huudan hiljaisesti: EIIIIIIIII!!!
Raavin kehoni intiimeintä, herkintä kohtaa, joka nyt on peittynyt kylmävahalla ja sottaisilla karvoilla ja teen seuraavan ison erehdykden. Kuten muistat, jalkani on edelleen w-pöntöllä. Jotain on tehtävä.
Joten jalka lattialle.. ja sitten tajuan, että pari paikkaa meni umpeen.
Vagina? Tukossa. Peräaukko? Tukossa. Mietin hiljaisesti, että toivottavasti ei tarvitse kohta mennä pytylle, sillä sitten pulpahtavat silmät päästä.
Vaapun ympäri kylppäriä ja mietin epätoivoisesti, mitä tehdä.. Kuumaa vettä! Kuumaa vesi sulattaa vahan! Juoksutan ammeeseen niin kuumaa vettä kuin siedän ja astun veteen. Vaha sulaa ja minä voin varovasti raapia sen pois...? Väärin! Menen ammeeseen - vesi on hieman kuumempaa kuin vankien kidutuksessa tai leikkausinstrumenttien steriloimisessa käytetään - ja istun alas.
Mikään ei ole pahempaa, kuin liimata torttu umpeen - paitsi se, että se lisäksi kiinnittyy ammeen pohjaan polttavan kuumassa vedessä - mikä ei muuten pehmennä vahaa.
Joten olen jumissa ammeessa, sananmukaisesti. Soitan ystävälleni, joka jätti kosmetologikoulun kesken, joten hänen täytyy tietää, miten vaha saadaan irti.
Ei ole oikein hyvä aloittaa keskustelua lauseella 'peppuni ja pimppani ovat liimautunut ammeeseen'. Hän halusi tietää tarkasti, missä kohdissa peppuani vaha on. 'Onko kyse poskesta vai ryppynauhasta' hän kysyi. Eikä edes yrittänyt kätkeä hihitystään. Kerroin hänelle koko jutun.
Ystäväni käski soittaa valmistajan asiakaspalveluun, jonka numero löytyy vahapaketista. Mutta käski myös keksiä hyvän peitetarinan.
'Tajuathan', hän sanoi, 'että jos johonkin asiakaspalveluun soittaa tämmöinen tapaus, ne käskevät odottaa hetken ja nauhoittavat puhelun.
Päädyt vielä radioon tai internettiin, jos kerrot suoraan totuuden.'
Siinä kun mietimme vaihtoehtoja, päädyin repimään vahaa irti partahöylällä. Luoja, mikään ei tunnu niin hyvältä, kuin liimata torttu umpeen vahalla, keittää se kuumalla vedellä ja kiinnittyä kylpyammeeseen ja SITTEN repiä vaha höylällä veks!
Keskustelun aikana (joka oli jo liukunut muille raiteille) löysin paketista voidetta, jolla liiat vahat voi irrottaa. Kokeilin sitä ja aloin kiljua riemusta: se toimii! Lopetin puhelun, jonka jälkeen sain kaiken vahan pois. Paitsi että kiukukseni huomasin... karvat ovat edelleen paikallaan. Ajelin ne kaikki pois höylällä. Minähän olin jo täysin turta siinä vaiheessa. Vahapaketin laitoin takaisin lääkekaappiin, eihän sitä koskaan tiedä, milloin sitä tarvitaan.
Esimerkiksi, jos vaikka viikset alkavat kasvaa!
Siispä kylppäriin. Kaivoin esiin kylmävahapakkauksen: ei mitään kuumavahaklimppejä, sen kuin vain hierot kirkkaita liuskoja käsissäsi, vedät ne erilleen ja kiinnität sääriisi (tai mihin tahansa). Helppoa.
Tuleekohan tästä hankalaa? Tarkoitan, en ole mitenkään tyttömäinen, mutta taivun sentään hiukan, joten kai tästä selvitään. Uskoisin.
Joten ohut liuska vain käteen. Siinä on kaksi liuskaa liimattuna toisiaan vastaan. Tarkoitus oli hieroa sitä käsissä, jotta vaha lämpiää ja pehmenee. Keksin paremman idean: otin hiustenkuivaajan ja väänsin lämmöt täysille. Kylmävahaa, tårta på tårta (voivoi sentään, miten rumat sanat tulevatkin mieleen.)
Ja sitten laitoin vahaliuskan reidelleni. Kiristin ihoa ja vedin...
Okei, ei mikään maailman mukavin tunne ollut, mutta ei pahakaan.
Minähän selviän tästä! Joten seuraavaan liuskaan vain, ylöspäin..
Karvanpoistomestaruuskamppailu
Kiesus, näkö meni pelkästä kivusta! ... Pikkuhiljaa aloin hahmottaa taas jotain.
Voi hitto. Olin saanut irti vasta pari senttiä. Toinen henkäisy ja VETO!
Miksi kaikki hämärtyy? Korvissa jumputtaa... Palaan pikkuhiljaa normaaliin ja vilkaisen 'palkintoani', vahan peittämää turkkiani..
Haluan voittaa ihokarvat. Pitelen vahaliuskaa kuin olympiavoittaja kultamitaliaan. Mutta miksi ihmeessä liuskassa ei näy karvoja? Miksi vaha on melkein kokonaan irronnut? Mihin ihmeeseen se on voinut joutua, jos se ei kerran ole liuskassa?
Hidas kumartuminen, jalka edelleen wc-pöntöllä. Näen karvoja, siis niitä karvoja, joiden piti olla vahaliuskassa. Kosketan. Tunnen.
Kosketan vahaa. Huudan hiljaisesti: EIIIIIIIII!!!
Raavin kehoni intiimeintä, herkintä kohtaa, joka nyt on peittynyt kylmävahalla ja sottaisilla karvoilla ja teen seuraavan ison erehdykden. Kuten muistat, jalkani on edelleen w-pöntöllä. Jotain on tehtävä.
Joten jalka lattialle.. ja sitten tajuan, että pari paikkaa meni umpeen.
Vagina? Tukossa. Peräaukko? Tukossa. Mietin hiljaisesti, että toivottavasti ei tarvitse kohta mennä pytylle, sillä sitten pulpahtavat silmät päästä.
Vaapun ympäri kylppäriä ja mietin epätoivoisesti, mitä tehdä.. Kuumaa vettä! Kuumaa vesi sulattaa vahan! Juoksutan ammeeseen niin kuumaa vettä kuin siedän ja astun veteen. Vaha sulaa ja minä voin varovasti raapia sen pois...? Väärin! Menen ammeeseen - vesi on hieman kuumempaa kuin vankien kidutuksessa tai leikkausinstrumenttien steriloimisessa käytetään - ja istun alas.
Mikään ei ole pahempaa, kuin liimata torttu umpeen - paitsi se, että se lisäksi kiinnittyy ammeen pohjaan polttavan kuumassa vedessä - mikä ei muuten pehmennä vahaa.
Joten olen jumissa ammeessa, sananmukaisesti. Soitan ystävälleni, joka jätti kosmetologikoulun kesken, joten hänen täytyy tietää, miten vaha saadaan irti.
Ei ole oikein hyvä aloittaa keskustelua lauseella 'peppuni ja pimppani ovat liimautunut ammeeseen'. Hän halusi tietää tarkasti, missä kohdissa peppuani vaha on. 'Onko kyse poskesta vai ryppynauhasta' hän kysyi. Eikä edes yrittänyt kätkeä hihitystään. Kerroin hänelle koko jutun.
Ystäväni käski soittaa valmistajan asiakaspalveluun, jonka numero löytyy vahapaketista. Mutta käski myös keksiä hyvän peitetarinan.
'Tajuathan', hän sanoi, 'että jos johonkin asiakaspalveluun soittaa tämmöinen tapaus, ne käskevät odottaa hetken ja nauhoittavat puhelun.
Päädyt vielä radioon tai internettiin, jos kerrot suoraan totuuden.'
Siinä kun mietimme vaihtoehtoja, päädyin repimään vahaa irti partahöylällä. Luoja, mikään ei tunnu niin hyvältä, kuin liimata torttu umpeen vahalla, keittää se kuumalla vedellä ja kiinnittyä kylpyammeeseen ja SITTEN repiä vaha höylällä veks!
Keskustelun aikana (joka oli jo liukunut muille raiteille) löysin paketista voidetta, jolla liiat vahat voi irrottaa. Kokeilin sitä ja aloin kiljua riemusta: se toimii! Lopetin puhelun, jonka jälkeen sain kaiken vahan pois. Paitsi että kiukukseni huomasin... karvat ovat edelleen paikallaan. Ajelin ne kaikki pois höylällä. Minähän olin jo täysin turta siinä vaiheessa. Vahapaketin laitoin takaisin lääkekaappiin, eihän sitä koskaan tiedä, milloin sitä tarvitaan.
Esimerkiksi, jos vaikka viikset alkavat kasvaa!
keskiviikko 1. toukokuuta 2013
Pakko kysyä
Käytiin tuossa eräänä iltana ystävni kanssa laittamassa jalalla koreasti. Tarkoituksenamme oli vain tanssia koko ilta ja siemaista kurkun kostukkeeksi pari siiderit. Vaikka ainahan sitä tulee miehiä kateltua, mutta tällä kerralla he eivät kelpaa muuhun kuin tanssimiseen. Mentiin sitten paikkaan, joka on arki-iltaisin melko rauhallinen paikka, mutta sellaista sopivaa jorausmusiikkia soitetaan. Vähän illasta riippuen se on "teinihelvetti" tai siellä on sitten paljon reilusti keski-iän ylittäneitä. Tällä kertaa sattui olemaan meidän kahden melkein keski-ikäisen naisen seurana puolen tusinaa reilu parikymppistä pojankossia. Pojankossit sitten innostuivat piirittämään meitä. Kohteliaasti todettiin, ettemme ole puumanaisia, emmekä ole hakemassa miesseuraa. Halutaan vain tanssia, jorata ja pitää hauskaa. Osa pojista ymmärsi yskän, mutta yksi loukkaantui tosi pahasti. Ensin haukkui meitä pihtareiksi. Kun me ei reagoitu hänen sanomisiinsa, hän hetkeksi rauhouttui. Mutta kun me mentiin takasin tanssilattialle, niin eiköhän huutelu taas alkanut. Henkilökunta sai pojan rauhoittumaan. Kaverini tupakoi ja päätettiin poiketa pihalla, niin poika tuli perässä tupakalle ja aloitti jälleen kauhean vonkaamisen. Kun todettiin, ettei kiinnosta, niin meistä tuli välittömästi pihtarihuoria.
Okei, tiedän minkälainen henkilö on huora ja minkälainen on pihtari. Huorahan on hän, joka harrastaa seksiä rahasta. Joissakin tapauksissa huoraksi voidaan sanoa henkilöä vaihtaa seksikumppania erittäin usein. Meihin kumpaankaan tämä nimitys ei osu eik uppoa, kun kumpikaan ei saa rahaa seksistä, eikä kumpikaan kovin usein vaihda kumppania, eikä kumpikaan meistä ole kovin usein harrastanut muutoinkaan seksiä.
Pihtari puolestaa ei anna, ei harrasta seksiä juuri koskaan. Täm kyll sopii tällä hetkellä melko hyvin meihin molempiin. Enkä nyt pitäisi sitä suurenakaan haukkumana, jos sanottaiskin pihtariksi.
Mutta minkälainen ihminen on pihtarihuora? Ja silloin kun mies haluaa loukata naista sanallisesti, niin miksi ihmeessä ensimmäisenä kuulee sanan huora? Vaikka olisi harrastanut elmänsä ensimmäisen kerran seksiä miehen kanssa, jonka kanssa olisi viettänyt yhteistä elämää useamman vuoden ja vain hänen kanssaa olisi harrastanut, niin mies yrittä loukata naista haukkumalla häntä huoraksi. Miksi?
Tämä saa minun verenpaineen nousemaan. Parissa tapauksessa, kun mustasukkainen tai pakit saanut mies on huutanut perääni sanan huora, niin mieleni on tehnyt monta kertaa huutaa takaisin, että äitis on. Se kommentti saa takuu varmasti aikamoisen palauteryöpyn.
Tämänkin jälkeen olen mielummin pihtari.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)